Ihmisillä on taipumus havaita negatiiviset asiat herkemmin ja muistaa ne myöhemmin paremmin. Kielteisyysharha on hyödyllinen ominaisuus selviytymisen kannalta, mutta rasite arjessa, erityisesti esihenkilötyössä.
Henkilöstötutkimuksen tulosten käsittelyssä esihenkilöiden pitäisi muistaa aina kiinnittää huomiota positiivisiin asioihin enemmän kuin negatiivisiin.
Tässä viisi vinkkiä esihenkilöille, miten käsitellä heikkoja henkilöstökyselyn tuloksia:
Irtaudu aktiivisesti heikommista tuloksista ja siirrä huomiosi vahvempiin tuloksiin, sillä positiivisten asioiden mieleen painaminen vaatii enemmän vaivaa.
Käännä heikot tulokset mahdollisuudeksi: heikompia tuloksia on helpompi parantaa kuin jo entuudestaan vahvoja.
Huomaa, että henkilöstökyselyssä ei arvioida sinua vaan johtamistasi, eli työtäsi. Itseään on vaikea muuttaa, mutta käyttäytymistään voi muuttaa, vaikka heti pienin askelin.
Unohda itsesyytökset ja pohdi, mitä voit tehdä jo huomenna tuloksen parantamiseksi.
Tauota ja tee jotain, jossa olet hyvä. Joskus negatiivisuus voi käydä ylitsevuotavaksi, jolloin parasta on palauttaa usko itseensä ja tehdä välillä jotain sellaista, missä tietää olevansa hyvä. Palaa tuloksiin, kun koet olosi taas hyväksi.
Kuvittele tilanne, jossa saat palautetta työsuorituksestasi tai sitä mitataan vaikkapa palautekyselyn avulla. Suurin osa mittareista näyttää normaalilta tai normaalia paremmalta ja palautetilanteessa saat esihenkilöltäsi enimmäkseen kehuja.
Yksi tuloksista on kuitenkin tavallista heikompi tai esihenkilösi toteaa, että tässä yhdessä asiassa olisi parantamisen varaa. Jääkö mieleesi mitään muuta kuin se yksi asia, joka ei ollut niin hyvin? Todennäköisesti ei tai et ainakaan voi olla ajattelematta tuloksia ilman, että se yksi asia nostaa rumaa päätään.
Voin lohduttaa sillä tiedolla, että tämä ei johdu huonosta itsetunnosta tai muuten negatiivisesta maailmankatsomuksesta, vaan ihmisen psykologisesta peruspiirteestä: kielteisyysharhasta (negativity bias).
Kielteisyysharha tarkoittaa sitä, että kiinnitämme huomiota herkemmin negatiivisiin kuin positiivisiin asioihin, käytämme enemmän aikaa negatiivisten asioiden käsittelyyn ja muistamme negatiiviset asiat positiivisia paremmin.
Kielteisyysharhalle löytyy hyvä selitys evoluutiostamme, sillä selviytyäksemme meidän on täytynyt olla herkempiä havaitsemaan vaaroja ympäristöstämme kuin luottaa siihen, että olemme turvassa.
Modernissa henkilöstöjohtamisessa kielteisyysharhalla on kääntöpuolensa: kuvittelemme usein tilanteemme todellisuutta huonommaksi ja keskitymme ongelmien ratkomiseen, jolloin unohdamme vaalia vahvuuksiamme ja tehdä näkyväksi asioita, joissa olemme hyviä.
Kiinnitä siis tietoisesti huomiota vahvuuksiin ja positiivisiin asioihin. Pohdi myös sitä, annatko itse pääasiassa negatiivista palautetta vai huomaatko nostaa esiin myös onnistumiset.
Kokeile myös tarkastella viimeisimmän henkilöstökyselyn tuloksiasi ylläolevien vinkkien avulla ja katso, löydätkö kyselytuloksista kokonaan uusia asioita johtamisesi kehittämiseen!